Paljon on taas ehtinyt tapahtua, joten on tämä blogin päivityskin jäänyt hieman vähälle. Agilitytreenit jatkuvat ja näyttelyitä ja mätsäreitä on ehditty kiertää. 15.5. kävimme Kuusamossa ryhmänäyttelyssä. Tuomarina toimi Paula Rekiranta. Tulekseksi Viivi sai hienosti junnuluokan voiton, eri:n ja sa:n. Arvostelu oli tällainen:

"Tyypiltään ja kooltaan erinomainen nuori narttu jolla oikeat mittasuhteet. Kaunis pää, ilme ja korvat. Hyvä kaula. Tasapainoiset raajojen kulmaukset. Ikäisekseen hyvä rintakehä. Hieman luisu lantio ja matala hännän kiinnitys. Hyvä karva, kevyet vaivattomat liikkeet."

Tuolloin Viivi ei mielestäni oikein esiintynyt edukseen ja oli jotenkin hurjan vaisu, eikä iloinen, reipas itsensä. Juoksukin saattoi vaikuttaa. Onneksi nyt Viivi vaikuttaisi olevan jälleen oma itsensä.

Reilu viikko sitten kävimme Kiimingissä mätsärissä. Näyttelyt alkoivat lpaavasti kun Viivi käyttäytyi kivasti ja sai punaisen nauhan, vaikka sen pari oli lopulta sinisten voittaja. Punaisten kehässä, Viivin takana ravasi ja seisoi kuitenkin Viivin rakas leikkikaveri Emma, jolloin leikki olisi ollut myös kehässä Viivin mielestä paljon hauskempaa. Ravatessakin Viivi yritti kokoajan kääntyä Emmaan päin ja pomppi kuin mikäkin tohelo :) Jäimme sitten odotetusti ilman sijoitusta.

Tänä viikonloppuna Viiviä ei leikityttänyt niin paljon ja mätsärit sujuivat oikein hienosti. Kaikki seisominen ja ravaaminen sujui todella hyvin. Toivottavasti myös virallisissa näyttelyissä Viivi olisi jatkossa tuollainen :) Viivi tuli hienosti punaisten kakkoseksi ja saimme paljon hienoja palkintoja. 

Seuraavia näyttelyitä meillä olisi Kokkolan KV, Kemin ryhmänäyttely, Oulun KV ja Tornion KV.

Tässä tuoreita kuvia Viivistä:

Olemme Viivin kanssa jälleen hieman kiertäneet näyttelyitä. 16.4 kävimme Haapaveden ryhmänäyttelyssä. Tuomarina oli Hannu Talvi. Viivin tulos oli ERI2, ja SA. Arvostelussa sanottiin: "Musta merkein. Keskikokoa hieman pienempi, tiivisrakenteinen. Kaunispäinen juniori, kauttaaltaan erinomainen rakenne. Kaunis karvapeite. Hyvä häntä. Miellyttävä luonne. Hyvä liike." Oikein hyvä arvostelu siis.

Eilen taas kävimme Oulaisten ryhmänäyttelyssä. Tällä kertaa tuomarina oli Raimo M Viljanmaa. Tulokseksi saimme ERI1, mutta SA jäi saamatta, joten jatkamaan emme päässeet. Arvostelu oli tällainen:  "Erinom. liikkeet. Voimakas otsapenger. Hieman lyhyehkö, kevyehkö kuono. Kauniit korvat. Rungolta sopivan voimakas, tiivis, jäntevä. Oikea-asentoiset, sopivan voimakkaat raajat. Tumma mantteli hallavin merkein. Häntä voisi kiertyä tiiviimmin selälle."  Eli mukava arvostelu tuokin.

Ensi viikonloppuna menemme Kuusamoon näyttelyyn, jonne onkin ilmoittautunut aika vähän koiria. Toivomme siis kovasti saavamme menestystä. 

Viivillä on alkanut ensimmäinen juoksu, joten muut harrasteet ovat nyt tauolla. Onneksi Viivillä on myös narttukoiria kavereina, niin on villikko päässyt edes metsään riehumaan muiden koirien kanssa.

Tässä vähän kuvia näyttelyistä:

 Viikonlopun näyttelyt sujuivat aivan yli odotusten. Viivi käyttäytyi sekä näyttelypaikalla, että kehässä tosi hienosti. Ihmisten seassa se oli toki aluksi aika vilkas ja vähän veti hihnassa joka paikkaan, mutta aika pian sekin loppui, kun tottui vilinään. Näyttelyhäkkiin Viivi rauhoittui heti nukkumaan, vaikkei se ole oikeastaan koskaan ollut häkissä. Kai se on vain niin synnynnäinen näyttelykoira :) 

Kehässä kaikki sujui oikein hyvin. Viivi seisoa tapitti todella kauniisti ja oli oikein mielissään ja häntäheiluen kun tuomari tuli katsomaan ja koskemaan. Hampaat näytti oikein nätisti ja ei edes hulluna ryykännyt pussailemaan tuomaria, vaikka iloinen tästä huomiosta olikin. Juokseminen sujui ihan kivasti, mutta junnujen kehässä ensimmäisessä edestakaisin, menossa Viivi vähän pomppi pari kertaa. PN-kehässä taas Viivi peitsasi harmillisesti jonkinmatkaa, kun en vielä osaa oikein aina juosta tarpeeksi lujaa, mutta nyt tätäkin olemme harjoitelleet. Voi olla että tuo paitsaaminen saattoi vaikuttaa jopa Viivin tulokseen tuossa PN-kehässä.

Viivin loistavat tulokset olivat siis kuitenkin ERI1, SA, PN4. Hieno arvostelu oli tällainen:

"9kk. Sievä nuori narttu, jolla hyvät mittasuhteet. Oikeanmallinen narttumainen pää, hyvä ilme. Hyvä kaula. Tasapainoisesti kulmautuneet raajat. Hyvä runko, leveä reisi. Oikea karvanlaatu, kevyt liikunta."

Ensi viikonloppuna olemme sitten Haapavedellä ja aijon kyllä kunnolla panostaa tuohon juoksemiseeen, että se sujuisi. Kovastihan tuo taas jännittää, mutta onneksi on nyt edes nuo yhdet näyttelyt takana, niin tietää jo vähän etukäteen, että mitä siellä tapahtuu :) 

 Tänään matkaamme Ylivieskaan Riikalle yötä, josta lähdemme aamulla ajamaan porukalla kohti Vaasaa. Kauheasti jo jänniittää. Olen kyllä katsonut ja suunnitellut kaikki aika hyvin etukäteen. Eilen piti käydä shoppailemassa uudet housut ja kengätkin itselleni, että ei ainakaan minun törkyisyydestäni olisi menestys kiinni :D Olen myös varannut Viiville sellaisen vaaleanpunaisen laatikon, johon olen pakannut kaikki näyttelyissä tarvittavat tavarat eli harjat, kammat, näyttelyhihnan, kakkapusseja, kaikki paperit ja sen semmoista. Kutsun tätä laatikkoa Viivin beauty boxiksi :D

Myös muuta olemme kerenneet harrastella. Ilmoittauduimme Sannin agilityryhmään, jossa käymme nyt maanantaisin. Myös agilityssä on tapahtunut edistystä. Kaikki tuntuu olevan niin hirveän paljon helpompaa kun Viivi ei enää saa hepolikohtauksia ja lähde juntturoimaan ja karkuun, vaan voi kunnolla keskittyä treeneihin ja radanpätkiin. Agility tuntuu kyllä nyt huippukivalta kun tuota editystä tapahtuu. Radan pätkät menivät kyllä tosi kivasti ja kontaktiesteetkin alkavat sujua kokoajan paremmin.

Ensi maanantaina en pääse agilityyn kun olen tentissä, joten kävimme eilen Sannin kanssa harjoittelemassa tyhjällä hallilla. Eilen Viivi häippäsi pari kertaa lähdöstä ennen aikojaan, mutta muuten treenailu sujui oikein mukavasti. Loppua kohti suoritukset aina paranee, kun Viivi vähän rauhoittuu. Pitäisi käydä kyllä ihan kunnon lenkillä aina ennen treenejä, ettei pikkuisella oli niin mielettömästi sitä virtaa.

Tokoa meillä ei sunnuntaina ollut, kun tunti pidettiin jo silloin tiistaina viime viikolla. Ensi sunnuntaina olisi taas sitäkin sitten vuorossa. Olemme nyt kotona harjoitelleet paljon sitä Viiville hieman vaikeaa alustalle syöksymistä, ja sekin on alkanut sujua oikein kivasti.

Seisomisharjoitusta Viivin kanssa:

Viivin käytökseen on tullut mukavasti parannusta. Olemme nyt paljon lenkittäneet sitä metsässä irrallaan, eikä ole ollut ollenkaan mitään karkailuongelmia. Tosi nätisti se nyt pysyy aina meidän lähettyvillä, ja tulee joka kerta luokse kun kutsuu, eikä väistä enää ollenkaan silittelyjä niissä tilanteissa, joten kiinniottaminenkin on nyt aina helppoa. Myös takapihalta ja koirapuistossa sen saa nyt nätisti kiinni. Näköjään taisi tuokin ongelma johtua näköjään omasta laiskuudesta, että emme tarpeeksi usein kutsunut Viiviä luokse, muussa kuin kiinniotto tarkoituksessa.

Myös tokossa Viivi on käyttäytynyt superhyvin. Sielläkin voin nyt mukavasti pitää Viiviä irti, kun se ei kiinnitä muihin kuin minuun huomiota. (mitä nyt joskus hyppää ohjaajaa pussailemaan, kun hän tulee katsomaan suoriksiamme) Tehtävätkin ovat nyt mukavasti vaikeutuneet ja on ollut mukava oppia ihan uusiakin juttuja. Eilen muunmuassa harjoittelimme peruuttamista ekaa kertaa ja Viivi oppi sen heti ensi yrittämällä. Kovasti saatiin kehuja ja ohjaaja ei olisi uskonut, että teimme sitä ekaa kertaa. Eilen kokeilimme myös tokohyppyä, mikä sujui Viiviltä vähän turhankin vauhdikkaasti, se kun on aivan hulluna nuihin alustoihin, niin jos on jonkinlaisen esteen takana alusta ja makupala niin on minulla koirassa pitelemistä.

Muuten olemme aikasemmilla kerroilla nyt harjoitelleet paikallaoloa istuen ja maaten, luoksepäästävyyttä, vauhdikasta maahanmenoa, mitkä ovatkin kaikki sujuneet tosi hienosti. Nyt meillä olisi kotitehtävänä harjoitella ehdollistamista naksuttimella ja alustan luokse syöksymistä, mutta vielä Viivi ei ole oikein hoksannut jujua. Eiköhän se pian idean hoksaa, kun jaksetaan tarpeeksi harjoitella. Naksuttimen se kyllä tajuaa, eli tietää saavansa palkan siitä tehtävästä jonka teki silloin, kun naksahti, mutta jotenkin se ei silti osaa haukeutua siihen suuntaan mihin suuntaan menemisestä olen naksauttanut. Vaikeaa hommasta tekee sekin, että se tahtoisi vain istua näköttää minun edessäni katsoen vain minua, eli oikeaan suuntaan katsomisestakin on vaikea palkata, mutta kai se vain täytyy olla kärsivällinen ja odottaa :)

Tekisi kovasti mieli mennä jollekin agilitykurssillekin, kun on taas kulunut vähän aikaa siitä kun olemme viimeksi päässeet agiliitään. Viivikin varmasti tahtoisi, kun sillä on aina niin kova hinku ryykätä kaikenlaisille, keinuille, puomeille ja putkiin tuolla tokotreeneissäkin jos satumme esteiden vieressä seisomaan. Myös tuo tokohyppy kun sai Viiviin niin hirveän vauhdin ja innostuksen, niin kyllä taitaa tyttö olla agilityn tarpeessa. 

Näyttelyitä odottelen kovalla innolla. Olemme harjoitelleet aika paljon ravaamista ja seisomista aina kun tilaisuus vain tulee. Tokossa kun teimme pareittain luoksepäästävyyttä, kokeilin myös huvikseen parikertaa seisottaa Viiviä, silloin kun sitä tultiin kopeloimaan ja myös hampaat katsottiin. Viivi oli vähän turhan innoissaan, eikä ihan meinannut pysyä paikallaan seisomisessa ja hampaita katsottaessakin se olisi tahtonut vain nuolla innoissaan katsojan käsiä ja naamaa. Harjoitella pitää siis vielä kovasti ja katsoa, että Viivi olisi mahdollisimman rauhallinen näyttelyissä. Ravaaminen sujuu sentään tosi hienosti oli Viivi villi tai rauhallinen.